Lasinen lapsuus...

Lasinen lapsuus...

Itselleni tällaiset (katso video) keskustelut kotonani olivat valitettavasti arkipäivää,
ehkä jopa niitä parempia päiviä.
Voi luoja kuinka kadehdinkaan silloin lapsia, joilla oli "normaalit" vanhemmat.
Nyttemmin koitan ajatella, ettei minusta olisi tullut ikinä näin vahvaa ihmistä mitä olen,
ellei lapsuuteni olisi ollut siitä rankimmasta päästä.

Siltikään en missään nimessä hyväksy sitä, miten minua ja sisaruksiani lapsena kohdeltiin.
Enkä hyväksy sitä keneltäkään aikuiselta ihmiseltä, joka on lapsia itselleen hankkinut.

Oli lapsi sitten suunniteltu tai "yllätys" vanhemmilleen, on hän lahja.
Lapset eivät ole itsestäänselvyyksiä,
heitä ei saa syyllistää siitä, että ovat tähän julmaan maailmaan syntyneet.
Heitä pitää rakastaa ehdoitta, suojella julmuuksilta ja kasvattaa selkein rajoin,
mutta ei myöskään saa hemmotella piloille,
siinä tapauksessa tehdään myös pelkkää hallaa lapselle,
koska hän ei koskaan tule pärjäämään sitten omillaan,
johon meidän vanhempien kuitenkin tulisi tähdätä.
Vaikka haluaisimmekin pitää lapsemme ikuisesti ns. narun päässä pehmeässä kuplassa,
jotta voisimme tehdä heidän puolestaan vaikeat päätökset ja suojella heitä iäti.
Valitettavasti sekään ei ole mahdollista.

Kukin perhe, lapsi ja vanhempi, ovat erilaisia, mutta perustarpeet pitää lapselle huolehtia.
Lapsen perustarpeita ovat 
rakkaus ja välittäminen,
tulla nähdyksi ja kuulluksi, 
riittävä ravinto, 
vaatetus ja puhtaus, 
turvallisuus ja valvonta sekä virikkeiden saaminen. 

Tässä taas mietittävää kaikille vanhemmille. 
Jokainen haluaisi olla paras mahdollinen isä tai äiti omille lapsilleen. 
Hyvää vanhemmuutta on kuitenkin monenlaista ja usein riittää, että on tarpeeksi hyvä. 
Omaa vanhempana olemistaan voi myös aina kehittää.

Itsestäänkin täytyy pitää huolta ja "irtautua" vanhemmuudesta, jos se tuntuu välillä raskaalta.
Siihen saattaa riittää elokuvissa tai lenkillä käynti, kuntosalilla rehkintä tai yhden illan irtiotto aikuisten kesken.
Silloin täytyy vain huolehtia, että lapsilla on luotettava ja turvallinen hoitopaikka siksi aikaa,
ja ettei esim. illanvietot ala mennä lasten edelle ja aleta rampata baareissa tms. joka vkloppu.

Lapselle pitää antaa aikaa, sinun jakamatonta huomiotasi.
Se on tuhatmäärin arvokkaampaa kuin yksikään ostamasi lelu tai DVD, minkä lapselle ostat.
Vanhempien tulisi muistaa:
Olet lapselle maailman tärkein ihminen, tuki ja turva.
Osoita se, älä pidä sitä itsestäänselvyytenä.

xxx Maikku xxx